Nastolan kunnantalo

Home / Artikkelit / Nastolan kunnantalo

Nastola kunnantalot 1822 -2015

Nastola-seura ry
Perinnejaos 7.3. 2021

Nastolan kunnantalot

Nastolan synty on peittynyt historian hämärään. Vuonna 1515 Nastolan kappeli päätettiin siirtää Iitin seurakuntaan, mutta päätös jäi toteutumatta. Kirkko pappiloineen rakennettiin pieneen ja saavutettavaan Nastolan kylään viimeistään 1640-luvulla. Autonomian ajalla tarvittiin lisää tiloja ja vuonna 1822 rakennettiin Pitäjäntupa (Mäkelä 1979, s. 561) aivan kirkon viereen. 1890-luvulla se siirrettiin hautausmaalle ruumis- ja leikkuuhuoneeksi.

Pitäjäntuvan tilalle rakennettiin Kunnantupa 1890. Se paloi ja rakennettiin uudelleen 1898. (Mäkelä 1982 s. 319). Toisen maailmansodan alla saatiin lisätilaa entisestä Kilpeläisen kaupasta, jota nimismies Sylvin oli käyttänyt toimistonaan 1920-30 luvuilla. Itsenäisyyden alussa kanttori Sauran johtama komitea toteutti rakennusmestari A.W. Niemisen suunnittelemat hevostallit nykyisen kunnantalon paikalle. Yli 60 metriä pitkät tallit olivat komea näky kirkolla, mutta ne päätettiin purkaa 1959 huonokuntoisina ja liikenneolojen muututtua (kuva kannessa, Nastolan kunnan kokoelma). 

Vanha kunnantupa purettiin 1964, kun arkkit. yo Unto Ojosen suunnittelema rakennus valmistui. Suurten murrosten jo käynnistyttyä toteutettiin uudenaikainen ja tulevaisuuteen tähtäävä kunnantalo. Toisen kerroksen ikkunoihin tallennettiin menetettyjen hevostallien rytmi. Rakennus oli monitoimitalo liikesiipineen. Viraston lisäksi siinä oli Osuuskassa, baari, posti ja Kauppakunnan valintamyymälä.

Nastola kasvoi ja teollistui 1960-luvulla ja kunnan tehtävät lisääntyivät. Kunnantaloa laajennettiin 1975. Laajennuksen suunnitteli arkkitehtitoimisto Vuorelma-Salo, (kuva Nastolan kunta 1981). Nastolan tori oli 1960-1970 luvuilla kunnantalon edustalla, paikka oli tapahtumien keskipiste. 

Hieman ennen kunnantalon valmistumista oli viereisestä lainajyvästön makasiinista tehty kotiseutumuseo. Sen yhteyteen siirrettiin Kopoon talo Ruuhijärveltä. Mutta sitten katsottiin hallinnon tarvitsevan vielä lisää tiloja ja museorakennukset siirrettiin kirkon pohjoispuolelle. Tämän jälkeen virastojen kokonaisuus laajeni KELAN talolla, jonka suunnitteli arkkitehti Erkki Aarti. Kunnantalon liikehuoneistot ja talonmiehenasunto muutettiin vähitellen toimistoiksi.

Kunnantalossa tehtiin laaja muutostyö 2000-luvun alussa rakennusarkkitehti Reino Toivosen johdolla (kuva Matti Oijala). Mutta kehityksen suunta muuttui. Digitalisaatio vähensi työntekijöiden määrää ja kuntien välinen yhteistyö siirsi työpaikkoja Lahteen. Lopulta Nastola ja Lahti yhdistyivät ja entinen kunnantalo hiljeni.

Nyt entinen kunnantalo on muuttumassa päätösten ja asiakirjojen pyhätöstä monitoimiseksi. Käyttöä voidaan kehittää kuntalaisten hyväksi. Rakennus on helposti saavutettava ja tilat ovat monipuolisia. On kaupungin etu sijoittaa siihen elävien toimintojen kirjo.

 

Kuvat 1-3: Nastolan kunnantalo 1960-luvulla, 1970-luvulla ja 2000-luvulla.

Kunnantalon edustalla on puistomainen aukio, jossa on kaksi muistomerkkiä: Sotaanlähteneiden muistomerkki on vuodelta 1984.
Toiseksi aukiolla on kuvanveistäjä Pentti Papinahon veistos, joka hankittiin Nastolaan kunnantalon laajennuksen yhteydessä 1975.
 
 


 

Lähteet:
Nastolan historia, osat 1-2, Anneli Mäkelä 1979, 1981.
Nastolan kunnan arkisto.