Veera Kulju

Home / Veera Kulju

Veera Kulju (s .1975)

Kuva: AnanyaTanttu

Veera Kulju on helsinkiläinen kuvataiteilija (TaM, muotoilija AMK). Hän opiskeli Lahden muotoiluinstituutissa kokeellista muotoilua, mihin liittyi vaihto-opiskelu HDK:ssa Göteborgissa. Hän teki maisterin tutkinnon Taideteollisessa korkeakoulussa (Aalto) taideteollisen muotoilun koulutusohjelmassa. Lisäksi hän on opiskellut myös sisustustekstiiliartesaanitutkinnon Vihdin käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa. Opiskelujen aikainen harjoittelukausi Janna Syvänojan ohjauksessa johti pitkään assistenttina työskentelyyn, jolla on suuri merkitys Kuljun kehityksessä.

Kuljun opinnäytetyöt ovat olleet prosesseja, joissa on edetty materiaalista käsin ja etsitty uusia ilmaisutapoja. Työt ovat olleet henkilökohtaisia ja käsitelleet mm. kotia ja sen rakentumista. Opinnäytetöiden ohjaajina ovat toimineet arkkitehti Petteri Nisunen ja kuvataiteilija Janna Syvänoja.

Kulju on Suomen Kuvanveistäjäliiton, Korutaideyhdistyksen, Taiteilijat O:n ja Ornamon jäsen. Kuljun töitä on Valtion taidekokoelmissa, Arabian taideosastoyhdistyksen kokoelmissa, Tukholman Nationalmuseumissa ja yksityiskokoelmissa.

Kuljun yksityisnäyttelyitä ovat olleet mm. Naku (2018)ja Noir (2020). Kuljun töitä on ollut esillä mm. kotimaassa Satumetsä-, Pusuja ja popcornia – ja Särkyvää-näyttelyissä, Fiskarsin kesänäyttelyssä ja ulkomailla New Yorkissa, Los Angelesissa, Lontoossa, Brysselissä, Kööpenhaminassa, Pärnussa ja Tokiossa.

Kuljua edustavat galleria Hostler Burrows ja Galleria Halmetoja.

Kulju käyttää pääsääntöisesti keramiikkaa mutta myös tekstiiliä ja videota. Työskentelyn motiivina on syventää ymmärrystä ihmisyydestä sekä ihmisen ja luonnon välisestä yhteydestä. Kuljulle materiaali ja tekniikka mahdollistavat tunteiden tunnistamisen ja tulkinnan. Hän pohtii työssään luonnonvaraisen katoavuutta rakentamalla savesta haurasta ikimetsää. Käsin rakennetut metsäkuvastimet ja installaatiot ovat ehdotettuja reittejä luontoyhteyteen. Hän hyödyntää työssään sekä käsiensä että arkisten esineiden jättämiä jälkiä. Kämmenestä jää saven pintaan lehtiruodin kaltainen kuvio. Tämä on Kuljulle todistusaineistoa siitä, että olemme kaikki yhtä sekä yhteydessä toisiimme.

Taiteen tekemisestään Kulju kertoo: ”Elämme ihmiskunnan historiassa haurasta aikaa. Ihmisen toiminnan myötä käynnistynyt antroposeenin aikakausi osoittaa, että ihmisen kädenjälki tuntuu kaikkialla planeetallamme. Kuudes sukupuuttoaalto on käynnissä, merenalainen maailma tukehtuu muoviin ja saasteisiin, metsät palavat. Ihminen vieraantuu luonnosta ja tuhoaa toiminnallaan satoja miljoonia vuosia rakentuneita nerokkaita ekosysteemejä vuosisadoissa. Valtaa ja voimaa on käytetty väärin, ekosysteemin haurautta ei ole huomioitu. Miten olioiden kanssa kommunikoidaan? Osaatko koiran rauhoittavat signaalit ja saavutatko hevosen luottamuksen.

Pelastatko kimalaisen takaisin kukkaan? Ymmärrätkö, miten puu hiipii, paikallaan? Pyydätkö anteeksi, kun tönäiset pionia puutarhassa, kuuluuko se edes tänne? Annatko rikkaruohon rehottaa, sillä sekin on elossa? Ajatteletko, että ihmisen kuuluisi pyytää lupaa?”